Siirry pääsisältöön

Iso luokka, kiitos ei!

Päättäjät vaali- ja  juhlapuheissaan puhuvat aina, kuinka koulu on tärkeää, miten lapset ovat tulevaisuutemme ja miten heikkojen puolesta ollaan. Mistä kuitenkin johtuu, että rahaa ei kouluihin tule ja jos vaikka valtiolta tulisikin, sitä ei oteta vastaan?

Turun valtuuston kesäkuinen päätös suurentaa ryhmäkokoja ja siten olla ottamatta vastaan valtiolta perusopetusryhmien pienentämiseen suunnattua pop-rahaa on kuumentanut tunteita ja herättänyt paljon keskustelua ja kysymyksiä. Turku on saanut vuosien 2010-2014 aikana noin kuusi miljoonaa euroa valtion myöntämää erityisavustusta, jolla on pienenennetty opetuksen ryhmäkokoja. Valtuuston päätös merkitsee sitä, että Turku ei päätöksen jälkeen voi hakea tukea vuosille 2014-2015.

Nuorison syrjäytyminen, kaikkien poliitikkojen lempiaihe, alkaa tutkimusten mukaan jo peruskoulussa. Yksi tärkeä syrjäytymistä ehkäisevä asia on pienet luokkakoot.

Suuret luokkakoot ovat erityisen haitallisia silloin, kun lapsi on temperamentiltaan altis ison ryhmän vaikutuksille. Tällaisia lapsia on nykykoulussa yhä enemmän. Lisäksi vallalla oleva suuntaus lopettaa erityisluokkia ja integroida lapset yleisopetukseen vaillinaisin tukitoimin lisää haasteita luokissa. Tähän kun lisätään vielä se tosiasia, että monissa kodeissa voidaan huonosti, ollaan jo melkoisessa vaarassa. Köyhyys, vanhempien alkoholismi ja mielenterveysongelmat ajavat monia lapsia kuilun partaalle. Kotien ongelmat heijastuvat suoraan kouluun ja kun luokka on kooltaan iso, ei opettajalla ole aikaa lapselle ja hänen ongelmilleen.

Pisa-tutkimuksissa ollaan huippua (vielä toistaiseksi) mutta WHO:n ja UNICEF:in tutkimukset kertovat toisenlaisesta todellisuudesta kouluissa: kiusaamisesta, yksinäisyydestä ja yhteisöllisyyden puutteesta. Kasvattamalla luokkakokoja ei ainakaan tilannetta paranneta ja ongelmien hoidon tuoma lasku tulee maksettavaksi moninkertaisesti.

Päättäjät eivät tunne riittävästi koulumaailmaa, sen vaatimuksia ja opetustyön luonnetta. Tästä kertoo luokkakokojen kasvattaminen ja jopa koulujen sulkemiset. Pienet luokat ja pienet koulut ovat parasta syrjäytymisen ennaltaehkäisyä. Jokainen vanhempi tietää, että kahdessa lapsessa on joskus tarpeeksi. Opettaja tekee töitä jopa kolmenkymmenen erilaisen lapsen kanssa ja päättäjien mielestä lisää lapsia luokkaan on ihan ok?!

Kouluilta vaaditaan koko ajan enemmän. Samaan aikaan resurssit vastaavasti pienenevät. Olisiko jo aika lopettaa lasten kurittaminen ja alkaa oikeasti panostaa lapsiin? Heissä on tulevaisuutemme, ihan oikeasti.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Liikettä nivusiin

Liikunnan lisääminen arkeen on asia, josta ei voi liikaa puhua aikana, jolloin lapset ja aikuiset liikkuvat arjessa yhä vähemmän. Urheiluseuroissa liikkuminen ohjatun liikunnan parissa on kasvamaan päin, mutta drop out-ikä on alenemassa ja vallalla on istumisen kulttuuri. Istumme yli puolet valveillaoloajasta. 
Vähäisen liikkeen vaikutukset kansanterveyteen ovat huomattavat. Terveytemme vaatii liikkeen lisäämistä ja toimenpiteitä istumisen vähentämiseksi olisi saatava aikaan kaikilla tasoilla. 
Toimintakulttuurien muutokset ovat monesti hitaita, mutta mahdollisia ja vaativat toteutuakseen päätöksiä ja tahtotilaa asian korjaamiseksi. 
Kouluissa on kautta aikojen istuttu lähes paikoillaan kaikki oppitunnit välituntien tauottaessa hetkellisesti istumista. 
Omassa luokassani aamut aloitetaan reippaalla hyvän huomenen toivotuksella seisoen. Ja kun yleensä opettaja pyytää lapsia istumaan, meillä todetaan, että saa jäädä myös seisomaan. Moni haluaa jäädä.
Luokassani on jo useamman vuoden aj…

Kirjastopalveluista ja lukemisesta

Minusta on ilmeisesti tullut jankuttaja. Jaksan toistaa lukemisesta kysymistä ja keskustella lukemisesta loputtomiin.

Vanhempaintapaamisestani ei pääse huoltaja pois ellei ole kattavasti määritellyt lapsen lukemista kotona ja myöskin sovittu toimenpiteistä, miten lukemista voidaan tarvittaessa tehostaa. Jankutus kannattaa, sillä sujuva lukeminen on ensiarvoisen tärkeä taito ei vain koulussa, vaan koko elämässä pärjäämisen kannalta.

Lukemaan oppii vain lukemalla ja sujuva lukeminen saavutetaan lukemalla paljon. Asia, josta kannattaa jankuttaa, sillä olen omin silmin nähnyt vuosien varrella, mitkä ovat lukevan lapsen vahvuudet. Lapsen kannustaminen lukemaan on satsaus hänen tulevaisuuteen. Kirjaimellisesti.


Ensiarvoisen tärkeää on, että lapsella on pääsy kirjastoon kirjojen ja lukemisen mahdollistavan aineiston äärelle. Kunnan tulee tarjota kirjastopalvelut helposti saatavasti lähikirjastoina ja kirjaston käytön tulee pysyä maksuttomana. Siten mahdollistetaan kaikille lapsille mahdolli…

Viimeinen kampanjapäivä ja kiitos!

Upea aurinkoinen viimeinen kampanjapäivä sujui iloisissa tunnelmissa. Aamu alkoi esitteiden jaolla jatkuen ihmisten tapaamisilla K-Supermarket Hirvensalon edustalla. Hirvensalosta matka jatkui keskustaan, jokirantaan ja kaupungintalon pihalle, jossa oli Kokoomuksen lättykestit. Tiimiä oli myös Yliopistonkadun vaalimökillä sekä mainosten jaossa. Illalla vielä jaoimme viimeiset mainokset.

Paljon kohtaamisia, ihmisten kuulemista. Se on tässä kampanja-ajassa ollut parasta. Kuunteleminen.




Puheenjohtaja Petteri Orpo saapui vielä tsemppaamaan meitä keskustaan. Onnea on kun puolueella on hyvä puheenjohtaja. Petterille iso kiitos!


Ike kävi myös tervehtimässä.


Kuvassa tiimiäni, ihana Rita on upeasti huolehtinut päivystyksestä Yliopistonkadun vaalimökillä.

Kiitollisella mielellä kuluneesta keväästä ja kaikista hyvistä kohtaamisista ja ihmisistä, jotka ovat pyyteettömästi käyttäneet omaa vapaa-aikaansa tehden vaalityötäni. Koen olevani onnekas ja etuoikeutettu. Lupaan käyttää saamaani luottamus…