Siirry pääsisältöön

Lasten lautasilta ei pidä syödä

 Vuonna 1943 – ensimmäisenä maana maailmassa – Suomessa säädettiin lailla kouluruoan tarjoamisesta koululaisille maksutta. Kunnille annettiin viiden vuoden siirtymäaika uuden lain täysimääräiseen toteuttamiseen, joten vuotta 1948 pidetään varsinaisena maksuttoman kouluruokailun alkamisvuotena. Nykyään lähes 900 000 lasta ja nuorta nauttii koulupäivittäin aterian, joka on Perusopetuslain 31 §:n mukaan jokaiselle opetukseen osallistuvalle tarjottava.

Kouluruokamme maine on kiirinyt kauas. Kalakeittoa ja vispipuuroa oli viime syksynä tarjolla New Yorkin nykytaiteenmuseo MoMAssa. Yleisö sai tutustua makumaailmaan nauttimalla aterian, joka oli tehty varta vasten kunnioittamaan suomalaista kouluruokailua. Siellä yleisö ihasteli, täällä ei aina voi sanoa samaa. 


Kouluruokailu tuo kuitenkin odotetun tauon koulupäivään. Monelle oppilaalle se on tärkein osa päivittäisestä ravinnon saannista, usealle jopa päivän ainut lämmin ateria. Tästä kertoo karua kieltään maanantainen kouluruoan erityisen suuri kulutus, jolloin tankataan viikonloppuna syntynyttä energiavajetta niin, että ruuat loppuvat monesti kesken.

Kouluruokailussa opitaan myös tapakulttuuria ja terveellisiä ruokailutottumuksia yhdessä koulun aikuisten ja muiden oppilaiden kanssa.

Valitettavasti kuitenkin koulun lounas joutuu kilpailemaan monen muun paljon houkuttavamman syötävän kanssa. Nuoret saavatkin yli 40 prosenttia päivittäisestä energiastaan muista kuin varsinaisista aterioista – limsoista, karkeista ja pikaruuasta, nopeista hiilihydraateista jotka eivät tue tervettä kasvua. Ylipainoisia lapsia ja nuoria on huolestuttavan paljon ja ylipainon kansanterveydellisiä seurauksia ei voi vähätellä.

Kouluruokailun merkitys oppilaidemme terveyteen, kouluviihtyvyyteen, oppimistuloksiin ja hyvinvointiin lieneekin kiistaton. Edut tunnistaessamme ymmärrämme säästämisen siitä olevan kovin lyhytnäköistä. Resurssien tuleekin olla riittävät, jotta kouluruoka on monipuolista tarjoten todellisen vaihtoehdon epäterveellisille houkutuksille. Annoskoiden tulisi olla  kasvavien lasten tarpeisiin mitoitetut.  Rajoitukset lihapullien tai kalapuikkojen annoslukumäärästä tulee poistaa ja ruokaa tulee saada ottaa lisää niin, että jokainen oppilas voi poistua lounaalta kunnolla syöneenä.

Kun kouluruokakin nykymaailmassa kilpailutetaan, valintaa ei saisi ratkaista halvimman tarjouksen mukaan, vaan terveellisyyden ja laadun tulisi olla keskeisiä kriteerejä unohtamatta lähiruuan merkitystä lähialueen tuottajille ja kestävälle kehitykselle. Kilpailutuksessa tulisi huomioida annoksen hintaan sisältyvä raaka-aineiden hinta, ainakaan Turussa tämä ei ole kunnalla tiedossa. Määrittäähän se olennaisesti annoksen sisältöä..

Kunnilla ole lakisääteistä velvoitetta käyttää määrättyä rahamäärää ruokaan, mutta lain mukaan sen on kuitenkin täytettävä tietyt laatusuositukset. Tässä kohtaa erot kuntien välillä ovat huomattavan suuria ja kunnat käyttävät hyvinkin erilaisia summia lasten annoksiin.

Pitkä matka on kuljettu vuodesta 1948. Toivottavasti kouluruokailun kulta-ajat ovat vasta edessäpäin ja lapsillemme voidaan tulevaisuudessa tarjota laadukas, runsas ja maukas lounas, josta me veronmaksajat saamme olla ylpeitä.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Liikettä nivusiin

Liikunnan lisääminen arkeen on asia, josta ei voi liikaa puhua aikana, jolloin lapset ja aikuiset liikkuvat arjessa yhä vähemmän. Urheiluseuroissa liikkuminen ohjatun liikunnan parissa on kasvamaan päin, mutta drop out-ikä on alenemassa ja vallalla on istumisen kulttuuri. Istumme yli puolet valveillaoloajasta. 
Vähäisen liikkeen vaikutukset kansanterveyteen ovat huomattavat. Terveytemme vaatii liikkeen lisäämistä ja toimenpiteitä istumisen vähentämiseksi olisi saatava aikaan kaikilla tasoilla. 
Toimintakulttuurien muutokset ovat monesti hitaita, mutta mahdollisia ja vaativat toteutuakseen päätöksiä ja tahtotilaa asian korjaamiseksi. 
Kouluissa on kautta aikojen istuttu lähes paikoillaan kaikki oppitunnit välituntien tauottaessa hetkellisesti istumista. 
Omassa luokassani aamut aloitetaan reippaalla hyvän huomenen toivotuksella seisoen. Ja kun yleensä opettaja pyytää lapsia istumaan, meillä todetaan, että saa jäädä myös seisomaan. Moni haluaa jäädä.
Luokassani on jo useamman vuoden aj…

Kirjastopalveluista ja lukemisesta

Minusta on ilmeisesti tullut jankuttaja. Jaksan toistaa lukemisesta kysymistä ja keskustella lukemisesta loputtomiin.

Vanhempaintapaamisestani ei pääse huoltaja pois ellei ole kattavasti määritellyt lapsen lukemista kotona ja myöskin sovittu toimenpiteistä, miten lukemista voidaan tarvittaessa tehostaa. Jankutus kannattaa, sillä sujuva lukeminen on ensiarvoisen tärkeä taito ei vain koulussa, vaan koko elämässä pärjäämisen kannalta.

Lukemaan oppii vain lukemalla ja sujuva lukeminen saavutetaan lukemalla paljon. Asia, josta kannattaa jankuttaa, sillä olen omin silmin nähnyt vuosien varrella, mitkä ovat lukevan lapsen vahvuudet. Lapsen kannustaminen lukemaan on satsaus hänen tulevaisuuteen. Kirjaimellisesti.


Ensiarvoisen tärkeää on, että lapsella on pääsy kirjastoon kirjojen ja lukemisen mahdollistavan aineiston äärelle. Kunnan tulee tarjota kirjastopalvelut helposti saatavasti lähikirjastoina ja kirjaston käytön tulee pysyä maksuttomana. Siten mahdollistetaan kaikille lapsille mahdolli…

Viimeinen kampanjapäivä ja kiitos!

Upea aurinkoinen viimeinen kampanjapäivä sujui iloisissa tunnelmissa. Aamu alkoi esitteiden jaolla jatkuen ihmisten tapaamisilla K-Supermarket Hirvensalon edustalla. Hirvensalosta matka jatkui keskustaan, jokirantaan ja kaupungintalon pihalle, jossa oli Kokoomuksen lättykestit. Tiimiä oli myös Yliopistonkadun vaalimökillä sekä mainosten jaossa. Illalla vielä jaoimme viimeiset mainokset.

Paljon kohtaamisia, ihmisten kuulemista. Se on tässä kampanja-ajassa ollut parasta. Kuunteleminen.




Puheenjohtaja Petteri Orpo saapui vielä tsemppaamaan meitä keskustaan. Onnea on kun puolueella on hyvä puheenjohtaja. Petterille iso kiitos!


Ike kävi myös tervehtimässä.


Kuvassa tiimiäni, ihana Rita on upeasti huolehtinut päivystyksestä Yliopistonkadun vaalimökillä.

Kiitollisella mielellä kuluneesta keväästä ja kaikista hyvistä kohtaamisista ja ihmisistä, jotka ovat pyyteettömästi käyttäneet omaa vapaa-aikaansa tehden vaalityötäni. Koen olevani onnekas ja etuoikeutettu. Lupaan käyttää saamaani luottamus…