Siirry pääsisältöön

Annammeko historian toistaa itseään?

Noin 150 vuotta sitten alettiin kirjoittaa suomalaisen kansakoulujärjestelmän historiaa. Runsas sata vuotta myöhemmin laitettiin historiaa uusiksi luomalla kunnallinen peruskoulujärjestelmä, johon siirryttiin Suomessa vaiheittain Lapista aloittaen. Molempien uudistusten tarkoitus oli täysin sama; parantaa lastemme mahdollisuuksia opiskella.

Peruskoulu tullessaan oli kiistanalainen asia. Puolestapuhujat korostivat tasa-arvoisuutta, vastustajat kutsuivat sitä tasapäistäväksi – että lahjakkaat oppilaat kärsivät, kun samassa luokassa on myös heikompia oppijoita. Kukin lapsi meni myös kotiaan lähinnä olevaan kouluun. Näin turvattiin koulujen tasaveroisuus.

Erityisopetukseen uudistus ulottui pikkuhiljaa. Vasta vuoden 1985 koululait poistivat apukoulu-nimityksen. Käyttöön tuli termit mukautettu opetus (EMU), harjaantumisopetus (EHA) ja sopeutumattomien opetus (ESY). Koulunkäynti ulottui yhä useampaan erityislapseen, koska heitä ei enää vapautettu oppivelvollisuudesta.

1990-luvun alkupuolella Suomen talous joutui laman kouriin ja opetusala pantiin rivakalle säästökuurille. Luokkakoot kasvoivat, tukiopetus ja kerhotoiminta supistuivat. Yhtenä laman seurauksena oli erityisopetuksen tarpeen lisääntyminen; joka viides peruskouluikäinen sai koulunkäyntinsä aikana erityisopetusta. Perheiden ongelmat siirtyivät lapsille. Lama-ajan lapset ovat nyt päälle parikymppisiä. Laman satoa korjataan mielenterveyspalveluissa. Joka viides 25-vuotiaista on käynyt psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa tai syönyt psyykenlääkkeitä. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta.

Vuoden 1995 opetussuunnitelma sisälsi uuden painotuksen. Kunta sai entistä vapaammin itse päättää koulutoimestaan ja sen rahoituksesta.  Kunta- ja koulukohtaiset opetussuunnitelmat velvoittivat miettimään tarkemmin, miten opetus järjestetään niin, että paikalliset tarpeet ja mahdollisuudet otetaan huomioon. Vapaus ulottui myös huoltajiin, jotka saivat oikeuden valita, mihin kouluun lapsensa laittavat. Erityisopetus nousi keskusteluun koska erityisoppilaat haluttiin saada tavalliseen kouluun, omaan lähikouluunsa.

Kesäkuussa 2013  hallitus lopulta hyväksyi vuonna 2016 voimaan tulevan tuntijaon. Opetushallitus pääsee syksyllä uudistamaan opetussuunnitelman perusteita. Ne ohjaavat opetuksen sisältöä koko maassa. Perusopetukseen iskevät kuitenkin nyt säästöt ja kuntien valtionosuuksien leikkaukset. Ne uhkaavat vievät senkin vähän, mitä nyt on. Kaiken keskellä Turun valtuusto kieltäytyi jo itse vapaaehtoisesti POP-rahasta, jota Turku on saanut vuosien 2010-2014 aikana noin kuusi miljoonaa euroa valtion myöntämäna erityisavustuksena, jolla on pienenennetty opetuksen ryhmäkokoja.

Koulutusjärjestelmän pitäisi antaa lapsille ja nuorille sellaiset valmiudet, että he pärjäävät kovassa kansainvälisessä kilpailussa vielä vuosien päästä. Lahjakkaille lapsille ei ole riittävästi aikaa.
Mutta enää sitä ei ole heikoillekaan. Millaista historiaa meidän koulusta ja lapsista kirjoitetaan? Toistammeko 1990-luvun laman virheet? Pahasti näyttää, ettemme ole oppineet mitään. Onko meillä todella siihen varaa?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Liikettä nivusiin

Liikunnan lisääminen arkeen on asia, josta ei voi liikaa puhua aikana, jolloin lapset ja aikuiset liikkuvat arjessa yhä vähemmän. Urheiluseuroissa liikkuminen ohjatun liikunnan parissa on kasvamaan päin, mutta drop out-ikä on alenemassa ja vallalla on istumisen kulttuuri. Istumme yli puolet valveillaoloajasta. 
Vähäisen liikkeen vaikutukset kansanterveyteen ovat huomattavat. Terveytemme vaatii liikkeen lisäämistä ja toimenpiteitä istumisen vähentämiseksi olisi saatava aikaan kaikilla tasoilla. 
Toimintakulttuurien muutokset ovat monesti hitaita, mutta mahdollisia ja vaativat toteutuakseen päätöksiä ja tahtotilaa asian korjaamiseksi. 
Kouluissa on kautta aikojen istuttu lähes paikoillaan kaikki oppitunnit välituntien tauottaessa hetkellisesti istumista. 
Omassa luokassani aamut aloitetaan reippaalla hyvän huomenen toivotuksella seisoen. Ja kun yleensä opettaja pyytää lapsia istumaan, meillä todetaan, että saa jäädä myös seisomaan. Moni haluaa jäädä.
Luokassani on jo useamman vuoden aj…

Kirjastopalveluista ja lukemisesta

Minusta on ilmeisesti tullut jankuttaja. Jaksan toistaa lukemisesta kysymistä ja keskustella lukemisesta loputtomiin.

Vanhempaintapaamisestani ei pääse huoltaja pois ellei ole kattavasti määritellyt lapsen lukemista kotona ja myöskin sovittu toimenpiteistä, miten lukemista voidaan tarvittaessa tehostaa. Jankutus kannattaa, sillä sujuva lukeminen on ensiarvoisen tärkeä taito ei vain koulussa, vaan koko elämässä pärjäämisen kannalta.

Lukemaan oppii vain lukemalla ja sujuva lukeminen saavutetaan lukemalla paljon. Asia, josta kannattaa jankuttaa, sillä olen omin silmin nähnyt vuosien varrella, mitkä ovat lukevan lapsen vahvuudet. Lapsen kannustaminen lukemaan on satsaus hänen tulevaisuuteen. Kirjaimellisesti.


Ensiarvoisen tärkeää on, että lapsella on pääsy kirjastoon kirjojen ja lukemisen mahdollistavan aineiston äärelle. Kunnan tulee tarjota kirjastopalvelut helposti saatavasti lähikirjastoina ja kirjaston käytön tulee pysyä maksuttomana. Siten mahdollistetaan kaikille lapsille mahdolli…

Viimeinen kampanjapäivä ja kiitos!

Upea aurinkoinen viimeinen kampanjapäivä sujui iloisissa tunnelmissa. Aamu alkoi esitteiden jaolla jatkuen ihmisten tapaamisilla K-Supermarket Hirvensalon edustalla. Hirvensalosta matka jatkui keskustaan, jokirantaan ja kaupungintalon pihalle, jossa oli Kokoomuksen lättykestit. Tiimiä oli myös Yliopistonkadun vaalimökillä sekä mainosten jaossa. Illalla vielä jaoimme viimeiset mainokset.

Paljon kohtaamisia, ihmisten kuulemista. Se on tässä kampanja-ajassa ollut parasta. Kuunteleminen.




Puheenjohtaja Petteri Orpo saapui vielä tsemppaamaan meitä keskustaan. Onnea on kun puolueella on hyvä puheenjohtaja. Petterille iso kiitos!


Ike kävi myös tervehtimässä.


Kuvassa tiimiäni, ihana Rita on upeasti huolehtinut päivystyksestä Yliopistonkadun vaalimökillä.

Kiitollisella mielellä kuluneesta keväästä ja kaikista hyvistä kohtaamisista ja ihmisistä, jotka ovat pyyteettömästi käyttäneet omaa vapaa-aikaansa tehden vaalityötäni. Koen olevani onnekas ja etuoikeutettu. Lupaan käyttää saamaani luottamus…