Siirry pääsisältöön

Kiusaamista vai koulukiusaamista?

Aina ei kaikki mene ihmisten kanssa niinkuin toivoisimme. Tulee erimielisyyksiä ja sanomista. Toinen ottaa asian olankohautuksella, toinen loukkaantuu.

Näin on myös lasten maailmassa. Riidoista yritetään ottaa oppia ja olla viisaampia seuraavalla kerralla. Varsinkin, jos erimielisyys saadaan selvittää aikuisen avustuksella keskustellen.

Erityisen vakavaksi tilanne muuttuu, jos kiusaaminen alkaa olla toistuvaa vain yhteen henkilöön kohdistuvaa loukkaamista, joko fyysistä tai henkistä.

Koulukiusaaminen ei koskaan ole tasa-arvoisten osapuolien riitelyä, vaan kiusattu on pahasti alakynnessä selvästi heikompana. Kiusaajana voi olla yksi tai useampi henkisiltä tai fyysisiltä voimasuhteiltaan kiusattua vahvempi oppilas.

On muistettava, että koulukiusaaminen on rikos. Myös rikoskumppani, yllyttäjä tai avustaja on yhtälailla lain edessä syyllinen. Pahimmillaan koulussa voi joutua kokemaan väkivaltaa, joka luokitellaan pahoinpitelyksi ja on selvä poliisiasia.

Haastavimpia tilanteita koulussa kiusaamisen kannalta ovat erilaiset siirtymätilanteet ja välitunnit. Hetket, jolloin lapset ovat keskenään ja tekevät itsenäisiä ratkaisuja omasta toiminnastaan muiden lasten joukossa.

Lapsi saattaa oireilla kiusaamisesta eri tavoin. Opettajalle ja vanhemmille saatetaan esittää, että kaikki on hyvin. 

Tämän vuoksi kodit ovatkin avainasemassa saamaan selvää kiusaamisesta. Vanhempien on tarpeen olla kiinnostuneita lapsen asioista. Pienetkin asiat saattavat olla lapselle suuria elämänmittaisia asioita. Lapsi saattaa kiistää kiusaamisen viimeiseen asti, joskus totuus tulee ilmi vasta juuri ennen nukahtamista. 'Äiti, minua kiusataan koulussa.... '
  
Perusopetuslakiin tehtiin vuonna 2003 lisäys 29§, jossa on kirjattuna oppilaan oikeus turvalliseen  kouluympäristöön.  Tärkeää on tunnistaa, että kiusaaminen on henkistä ja ruumiillista väkivaltaa, jolla on pitkäaikaisia vaikutuksia lapsen itsetuntoon ja mielenterveyteen. Laki velvoittaakin koulut tekemään suunnitelman kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi, siihen puuttumiseksi ja sen lopettamiseksi.

Kauniit suunnitelmat ja lakipykälätkään ei auta, jos lapsen lähiaikuisella "väärä" asenne. Jos luokan opettajalla on laput silmillä ja hän ei halua nähdä luokassaan tapahtuvaa kiusaamista, ei paraskaan toimintasuunnitelma ole hyödyllinen. Siksi toivon kaikille lapsille ympärille viisaita ja aidosti välittäviä aikuisia sillä jokaisessa luokassa on todennäköisesti joku, jota kiusataan. Tutkimusten mukaan 10 prosenttia oppilaista kokeekin kouluissa kiusaamista. Luku on aivan valtava!
 
Tässä on haastetta kouluille ja kodeille. Yhteistyössä kotiväen ja koulun on mahdollista lopettaa kiusaaminen ja opettaa lapset toimimaan vastuullisesti koulussa, jossa EI kiusata. Molempia tarvitaan myös valvomaan ja varmistamaan, että kiusaaminen todella loppui.

Tavoitteena olisi, ettei yksikään lapsi tulisi koulukiusatuksi. Mahdoton tehtävä? Ei mielestäni. YK:n kasvatusjärjestö Unescoa mukaillen; lasten ja nuorten on opittava tietämään, tekemään, olemaan ja elämään yhdessä. Meidän aikuisten avulla.
 



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Liikettä nivusiin

Liikunnan lisääminen arkeen on asia, josta ei voi liikaa puhua aikana, jolloin lapset ja aikuiset liikkuvat arjessa yhä vähemmän. Urheiluseuroissa liikkuminen ohjatun liikunnan parissa on kasvamaan päin, mutta drop out-ikä on alenemassa ja vallalla on istumisen kulttuuri. Istumme yli puolet valveillaoloajasta. 
Vähäisen liikkeen vaikutukset kansanterveyteen ovat huomattavat. Terveytemme vaatii liikkeen lisäämistä ja toimenpiteitä istumisen vähentämiseksi olisi saatava aikaan kaikilla tasoilla. 
Toimintakulttuurien muutokset ovat monesti hitaita, mutta mahdollisia ja vaativat toteutuakseen päätöksiä ja tahtotilaa asian korjaamiseksi. 
Kouluissa on kautta aikojen istuttu lähes paikoillaan kaikki oppitunnit välituntien tauottaessa hetkellisesti istumista. 
Omassa luokassani aamut aloitetaan reippaalla hyvän huomenen toivotuksella seisoen. Ja kun yleensä opettaja pyytää lapsia istumaan, meillä todetaan, että saa jäädä myös seisomaan. Moni haluaa jäädä.
Luokassani on jo useamman vuoden aj…

Kirjastopalveluista ja lukemisesta

Minusta on ilmeisesti tullut jankuttaja. Jaksan toistaa lukemisesta kysymistä ja keskustella lukemisesta loputtomiin.

Vanhempaintapaamisestani ei pääse huoltaja pois ellei ole kattavasti määritellyt lapsen lukemista kotona ja myöskin sovittu toimenpiteistä, miten lukemista voidaan tarvittaessa tehostaa. Jankutus kannattaa, sillä sujuva lukeminen on ensiarvoisen tärkeä taito ei vain koulussa, vaan koko elämässä pärjäämisen kannalta.

Lukemaan oppii vain lukemalla ja sujuva lukeminen saavutetaan lukemalla paljon. Asia, josta kannattaa jankuttaa, sillä olen omin silmin nähnyt vuosien varrella, mitkä ovat lukevan lapsen vahvuudet. Lapsen kannustaminen lukemaan on satsaus hänen tulevaisuuteen. Kirjaimellisesti.


Ensiarvoisen tärkeää on, että lapsella on pääsy kirjastoon kirjojen ja lukemisen mahdollistavan aineiston äärelle. Kunnan tulee tarjota kirjastopalvelut helposti saatavasti lähikirjastoina ja kirjaston käytön tulee pysyä maksuttomana. Siten mahdollistetaan kaikille lapsille mahdolli…

Viimeinen kampanjapäivä ja kiitos!

Upea aurinkoinen viimeinen kampanjapäivä sujui iloisissa tunnelmissa. Aamu alkoi esitteiden jaolla jatkuen ihmisten tapaamisilla K-Supermarket Hirvensalon edustalla. Hirvensalosta matka jatkui keskustaan, jokirantaan ja kaupungintalon pihalle, jossa oli Kokoomuksen lättykestit. Tiimiä oli myös Yliopistonkadun vaalimökillä sekä mainosten jaossa. Illalla vielä jaoimme viimeiset mainokset.

Paljon kohtaamisia, ihmisten kuulemista. Se on tässä kampanja-ajassa ollut parasta. Kuunteleminen.




Puheenjohtaja Petteri Orpo saapui vielä tsemppaamaan meitä keskustaan. Onnea on kun puolueella on hyvä puheenjohtaja. Petterille iso kiitos!


Ike kävi myös tervehtimässä.


Kuvassa tiimiäni, ihana Rita on upeasti huolehtinut päivystyksestä Yliopistonkadun vaalimökillä.

Kiitollisella mielellä kuluneesta keväästä ja kaikista hyvistä kohtaamisista ja ihmisistä, jotka ovat pyyteettömästi käyttäneet omaa vapaa-aikaansa tehden vaalityötäni. Koen olevani onnekas ja etuoikeutettu. Lupaan käyttää saamaani luottamus…