Siirry pääsisältöön

Lasten vai aikuisten suojelua?


Kansainvälistä lasten oikeuksien päivää vietettiin marraskuussa. Maailman lapset tarvitsevat puolestapuhujia. Eräs heistä on pakistanilainen Malala Yousafzai,  nuori nainen, joka on näkyvästi puolustanut oikeuksia, jotka ovat olleet monelle maailman lapselle ja naiselle tuntemattomia.

Suomessa ei yleensä erityisesti tarvitse puolustaa oikeuksiaan. Meillä on pitkän ajan kuluessa rakennettu sivistysyhteiskunta, jossa kaikkia kansalaisia pyritään kohtelemaan samoin ihmisoikeuksin riippumatta iästä tai sukupuolesta. Tasa-arvoa pyritään toteuttamaan sukupuolten välillä päätöksenteossa ja käytännön toimissa. Lapsityövoimaa ei käytetä. Omista ja naapurin lapsista pidetään hyvää huolta, heistä välitetään ja lapsen oikeudet toteutuvat.


Vai toteutuvatko sittenkään?

Ehkä synkimpiä esimerkkejä systeemimme toimimattomuudesta on julkisuudessa paljon esillä ollut 8-vuotiaan Vilja Eerikan tapaus. Kaikesta mahdollisuuksista huolimatta lapsen hätää ei nähty.

Eerikan tapausta ei olisi koskaan saanut tapahtua. Kaikessa karmeudessaan tämä kuitenkin on tositapahtuma 2000-luvun Suomesta. Maasta, jota on kutsuttu lasten oikeuksien huippumaaksikin.

Lapsiin kohdistuva väkivalta on ongelma, joka jää usein piiloon. Koululla on tärkeä rooli ongelmien havaitsemisessa ja niihin puuttumisessa. Koulun aikuiset ovat väkivaltaa kotona kokevalle lapselle turvallisia aikuisia, ehkä ainoita,  joille voi ongelmistaan luotettavasti kertoa.

 
Meidän tulisikin siirtää painopiste lapsen suojelusta lapsen oikeuksien suojeluun. Nykyään lapsen suojelu on monesti lapsen huoltajan suojelua, jossa lapsen omat oikeudet jäävät jalkoihin. Aikuisen oikeuksista huolehditaan. Kuka oikesti huolehtii lapsen oikeuksista ja niiden toteutumisesta?
 
Kun verrataan kahta kertomusta, lapsen totuus on  vääjäämättä heikompi. Tämän tapaus Vilja Eerika osoitti todeksi karmivalla tavalla. Aikuisen oikeus lapseensa tuntuu olevan vahvempi kuin lapsen oikeudet turvalliseen ja väkivallattomaan elämään. Jopa lapsen hengen uhalla.
 
Lasta voidaan pallotella kodin ja turvallisen sijoituspaikan välillä ilman, että hänen tahtonsa tulee kuulluksi. Lapsi voidaan palauttaa vanhemmilleen, koska heillä on siihen oikeus. Missä on lapsen oikeus omaan turvalliseen ja väkivallattomaan lapsuuteen?
 
Lapsen oikeuksien sopimus tuleekin ottaa vakavasti myös meillä Suomessa. Lasta tulee tarkastella oikeuksia omaavana henkilönä.
 
Malala sai työstään Nobel-palkinnon. Tämä palkinto ja sen saaja auttaa myös meillä Suomessa pitämään kirkkaana ajatuksen, että lapsen oikeudet tulee ottaa tosissaan. Siihen meitä myös velvoittaa YK:n lapsen oikeuksien sopimus.




 

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Liikettä nivusiin

Liikunnan lisääminen arkeen on asia, josta ei voi liikaa puhua aikana, jolloin lapset ja aikuiset liikkuvat arjessa yhä vähemmän. Urheiluseuroissa liikkuminen ohjatun liikunnan parissa on kasvamaan päin, mutta drop out-ikä on alenemassa ja vallalla on istumisen kulttuuri. Istumme yli puolet valveillaoloajasta. 
Vähäisen liikkeen vaikutukset kansanterveyteen ovat huomattavat. Terveytemme vaatii liikkeen lisäämistä ja toimenpiteitä istumisen vähentämiseksi olisi saatava aikaan kaikilla tasoilla. 
Toimintakulttuurien muutokset ovat monesti hitaita, mutta mahdollisia ja vaativat toteutuakseen päätöksiä ja tahtotilaa asian korjaamiseksi. 
Kouluissa on kautta aikojen istuttu lähes paikoillaan kaikki oppitunnit välituntien tauottaessa hetkellisesti istumista. 
Omassa luokassani aamut aloitetaan reippaalla hyvän huomenen toivotuksella seisoen. Ja kun yleensä opettaja pyytää lapsia istumaan, meillä todetaan, että saa jäädä myös seisomaan. Moni haluaa jäädä.
Luokassani on jo useamman vuoden aj…

Kirjastopalveluista ja lukemisesta

Minusta on ilmeisesti tullut jankuttaja. Jaksan toistaa lukemisesta kysymistä ja keskustella lukemisesta loputtomiin.

Vanhempaintapaamisestani ei pääse huoltaja pois ellei ole kattavasti määritellyt lapsen lukemista kotona ja myöskin sovittu toimenpiteistä, miten lukemista voidaan tarvittaessa tehostaa. Jankutus kannattaa, sillä sujuva lukeminen on ensiarvoisen tärkeä taito ei vain koulussa, vaan koko elämässä pärjäämisen kannalta.

Lukemaan oppii vain lukemalla ja sujuva lukeminen saavutetaan lukemalla paljon. Asia, josta kannattaa jankuttaa, sillä olen omin silmin nähnyt vuosien varrella, mitkä ovat lukevan lapsen vahvuudet. Lapsen kannustaminen lukemaan on satsaus hänen tulevaisuuteen. Kirjaimellisesti.


Ensiarvoisen tärkeää on, että lapsella on pääsy kirjastoon kirjojen ja lukemisen mahdollistavan aineiston äärelle. Kunnan tulee tarjota kirjastopalvelut helposti saatavasti lähikirjastoina ja kirjaston käytön tulee pysyä maksuttomana. Siten mahdollistetaan kaikille lapsille mahdolli…

Viimeinen kampanjapäivä ja kiitos!

Upea aurinkoinen viimeinen kampanjapäivä sujui iloisissa tunnelmissa. Aamu alkoi esitteiden jaolla jatkuen ihmisten tapaamisilla K-Supermarket Hirvensalon edustalla. Hirvensalosta matka jatkui keskustaan, jokirantaan ja kaupungintalon pihalle, jossa oli Kokoomuksen lättykestit. Tiimiä oli myös Yliopistonkadun vaalimökillä sekä mainosten jaossa. Illalla vielä jaoimme viimeiset mainokset.

Paljon kohtaamisia, ihmisten kuulemista. Se on tässä kampanja-ajassa ollut parasta. Kuunteleminen.




Puheenjohtaja Petteri Orpo saapui vielä tsemppaamaan meitä keskustaan. Onnea on kun puolueella on hyvä puheenjohtaja. Petterille iso kiitos!


Ike kävi myös tervehtimässä.


Kuvassa tiimiäni, ihana Rita on upeasti huolehtinut päivystyksestä Yliopistonkadun vaalimökillä.

Kiitollisella mielellä kuluneesta keväästä ja kaikista hyvistä kohtaamisista ja ihmisistä, jotka ovat pyyteettömästi käyttäneet omaa vapaa-aikaansa tehden vaalityötäni. Koen olevani onnekas ja etuoikeutettu. Lupaan käyttää saamaani luottamus…