Siirry pääsisältöön

Liikettä nivusiin

Liikunnan lisääminen arkeen on asia, josta ei voi liikaa puhua aikana, jolloin lapset ja aikuiset liikkuvat arjessa yhä vähemmän. Urheiluseuroissa liikkuminen ohjatun liikunnan parissa on kasvamaan päin, mutta drop out-ikä on alenemassa ja vallalla on istumisen kulttuuri. Istumme yli puolet valveillaoloajasta. 

Vähäisen liikkeen vaikutukset kansanterveyteen ovat huomattavat. Terveytemme vaatii liikkeen lisäämistä ja toimenpiteitä istumisen vähentämiseksi olisi saatava aikaan kaikilla tasoilla. 

Toimintakulttuurien muutokset ovat monesti hitaita, mutta mahdollisia ja vaativat toteutuakseen päätöksiä ja tahtotilaa asian korjaamiseksi. 

Kouluissa on kautta aikojen istuttu lähes paikoillaan kaikki oppitunnit välituntien tauottaessa hetkellisesti istumista. 

Omassa luokassani aamut aloitetaan reippaalla hyvän huomenen toivotuksella seisoen. Ja kun yleensä opettaja pyytää lapsia istumaan, meillä todetaan, että saa jäädä myös seisomaan. Moni haluaa jäädä.

Luokassani on jo useamman vuoden ajan myös viitattu seisoen. Tämä yksinkertainen toimintakulttuurin muutos on lisännyt lasten vastausaktiivisuutta. Voi sitä riemua, kun oikean vastauksen keksittyään saa pinkaista pystyyn. Välillä vastataan kuorossa koko luokka, jolloin kaikki nousevat ylös ja saavat vastata yhteen ääneen. 

Eri oppiaineiden tehtäviä saa tehdä seisten tai lattialla istuen. Laulut ja lukemiset sujuu mukavasti seisoen. Leveät ikkunalaudat ovat täydellisellä seisomiskorkeudella lasten omiksi sähköpöydiksi. 

Kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen. Ei aina huvita nousta ylös ja ei tarvitsekaan. Tärkeintä on, että silloin kuin haluaa, niin voi tehdä.

Tämän kaiken liikkeen ohella olen tehnyt mielenkiintoisen havainnon. Lapset ovat rauhallisia, ei ole tarvetta ylimääräiselle touhuamiselle, kun tiedetään, että saa nousta seisomaan tai mennä halutessaan lattialle työskentelemään. Tämän lisäksi pieniä liikunnallisia välipaloja on tarjolla työskentelyn lomassa. Kaikki liike on siis terveyden lisäksi lisännyt myös työrauhaa ja työskentelyintoa.  Ei ihan vähämerkityksellinen havainto oppimisenkaan kannalta. 

Kun tähän vielä lisätään hallituksen kärkihankkeen mukanaan tuoma liike, ollaan jo melko pitkällä lasten liikuttamisessa koulupäivän aikana. 

Omien havaintojeni pohjalta en voi kuin kannustaa nousemaan ylös pulpetista, työtuolista, sohvalta. Töitä voi tehdä seisten, telkkaria voi katsoa vaikka jumppapallon päällä välillä ylös nousten.




Istumisen kulttuuria on mahdollista muuttaa. Tarvitaan vain tahtoa ja asioiden ajattelemista uudelleen. Tähän onneksi on nyt lasten osalta sitouduttu hallitusta myöden Liikkuva koulu- hankkeenkin myötä. Toivon todella, että tämä hanke saadaan juurrutettua koulujen toimintakulttuuriin niin vahvasti, että se jatkuu luonnollisena osana arjen toimintoja ilman kärkihankerahoitusta.

Myös koulujen pihoja tulisi kehittää niin, että ne kannustavat liikkumaan kouluaikana ja koulun jälkeenkin vapaa-ajalla. Upeaa olisi suunnata koko perheen voimin liikkumaan oman lähikoulun pihapiiriin, joka kannustaisi liikkumaan vauvasta vaariin. 

Liikunnallisen toimintakulttuurin muutos tulisi ulottaa koko kansan piiriin, kaiken ikäisille ihmisille. Terveydenhuoltokin voisi olla aidosti mukana antamassa liikuntareseptejä. Liikunnan merkityksestä tulisi kertoa ihmisille kansantajuisesti. 

Työikäisille ja ikääntyville liike tuo lisää terveempiä elinvuosia ja lapsille myös liikkuvaan elämäntapaan kasvamista. Liikunnan asemaa tulee kokonaisuudessaan vahvistaa suomalaisessa kulttuurissa. Muutos on mahdollinen, tehdään se yhdessä ja otetaan askelia koti liikkuvampaa yhteiskuntaa. Muutos lähtee jo tänään omista valinnoista - valitaan lisää liikettä arkeen. 

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirjastopalveluista ja lukemisesta

Minusta on ilmeisesti tullut jankuttaja. Jaksan toistaa lukemisesta kysymistä ja keskustella lukemisesta loputtomiin.

Vanhempaintapaamisestani ei pääse huoltaja pois ellei ole kattavasti määritellyt lapsen lukemista kotona ja myöskin sovittu toimenpiteistä, miten lukemista voidaan tarvittaessa tehostaa. Jankutus kannattaa, sillä sujuva lukeminen on ensiarvoisen tärkeä taito ei vain koulussa, vaan koko elämässä pärjäämisen kannalta.

Lukemaan oppii vain lukemalla ja sujuva lukeminen saavutetaan lukemalla paljon. Asia, josta kannattaa jankuttaa, sillä olen omin silmin nähnyt vuosien varrella, mitkä ovat lukevan lapsen vahvuudet. Lapsen kannustaminen lukemaan on satsaus hänen tulevaisuuteen. Kirjaimellisesti.


Ensiarvoisen tärkeää on, että lapsella on pääsy kirjastoon kirjojen ja lukemisen mahdollistavan aineiston äärelle. Kunnan tulee tarjota kirjastopalvelut helposti saatavasti lähikirjastoina ja kirjaston käytön tulee pysyä maksuttomana. Siten mahdollistetaan kaikille lapsille mahdolli…

Viimeinen kampanjapäivä ja kiitos!

Upea aurinkoinen viimeinen kampanjapäivä sujui iloisissa tunnelmissa. Aamu alkoi esitteiden jaolla jatkuen ihmisten tapaamisilla K-Supermarket Hirvensalon edustalla. Hirvensalosta matka jatkui keskustaan, jokirantaan ja kaupungintalon pihalle, jossa oli Kokoomuksen lättykestit. Tiimiä oli myös Yliopistonkadun vaalimökillä sekä mainosten jaossa. Illalla vielä jaoimme viimeiset mainokset.

Paljon kohtaamisia, ihmisten kuulemista. Se on tässä kampanja-ajassa ollut parasta. Kuunteleminen.




Puheenjohtaja Petteri Orpo saapui vielä tsemppaamaan meitä keskustaan. Onnea on kun puolueella on hyvä puheenjohtaja. Petterille iso kiitos!


Ike kävi myös tervehtimässä.


Kuvassa tiimiäni, ihana Rita on upeasti huolehtinut päivystyksestä Yliopistonkadun vaalimökillä.

Kiitollisella mielellä kuluneesta keväästä ja kaikista hyvistä kohtaamisista ja ihmisistä, jotka ovat pyyteettömästi käyttäneet omaa vapaa-aikaansa tehden vaalityötäni. Koen olevani onnekas ja etuoikeutettu. Lupaan käyttää saamaani luottamus…